SYYTÄ HUOMIOIDA KIINTEISTÖKAUPASSA
Asunnon tai mökin ostaminen ei vaadi pelkästään onnea niin, että löytäisi unelma-asunnon. Ennen kaikkea tarvitaan ammattitaitoa ja tietoa.
Huolellinen suunnittelu ja asiantuntija-avun käyttäminen ovat ratkaisevat tekijät, joita sekä myyjän että ostajan tulisi huomioida ennen tärkeää päätöstä tehtäessä.
Valtaosa ihmisistä tekee yhden tai kaksi asuntokauppaa elämänsä aikana. Se ei tee ostajasta asiantuntijaa, ei varsinkaan rakennusalan asiantuntijaa. Toisaalta myyjän suhtautuminen omistamaansa asuntoon on hyvin subjektiivista, "minun asunnossani ei ole koskaan tapahtunut mitään vesivahinkoa ja asunto on huippukunnossa." Usein tilanne on kuitenkin että aikojen saatossa on voinut sattua että vettä on saattanut valua rakenteisiin. Vahinko on saattanut sattua jo edellisen omistajan aikana. On siis suositeltavaa että kohteessa tehdään kuntotarkastus.
Asiantuntevasti tehty kuntotarkastus hyödyttää sekä ostajaa että myyjää. Olisi suotavaa, että ostaja ja myyjä tilaavat yhdessä kuntotarkastuksen ja yhdessä sen myös hyväksyvät tai hylkäävät. Näin toimien vältytään ajatukselta että myyjä olisi "tilannut" kuntotarkastuksen.
Kuntotarkastuksen teettäminen maksaa joitakin satoja euroja, mutta usein se myös selvittää kohteen todellisen kunnon, jolloin yllätyksiä ei pääse tulemaan kaupanteon jälkeen. Muistettava on myös että pelkkä kosteusmittaus ei välttämättä ole riittävä toimenpide.
Miten ongelmat minimoidaan??
Luotettavan ja osaavan ammattivälittäjän käyttäminen auttaa välttymään yllätyksiltä. Kiinteistövälittäjä hankkii kohteesta tietoja ja osaa ennakoida ongelmatilanteet.
Varsinkin kiinteistökaupassa on välittäjällä tärkeä rooli tiedonhankinnassa. Kerros-ja rivitalohuoneistojen kohdalla isännöitsijä ja isännöitsijätodistus ovat tärkeimmät tiedon lähteet, esimerkiksi tulevien remonttien tai vaikkapa naapurissa tapahtuneen vesivahingon suhteen. Asiantuntija tietää myös parhaiten ketä kuntoarvioijaa kannattaa käyttää ja keneen voi luottaa.
Rakennus- ja kiinteistöalan järjestöt sopivat vuonna 2000 yhtenäisen kuntotarkastajatutkinnon järjestämisestä. Tutkinnon suorittaneet saavat käyttää nimikettä "asuntokaupan kuntotarkastaja" (AKK). Tutkintokoetta edeltää valmentava koulutus ja kolme harjoituskuntotarkastusta. Peruskoulutuksena edellytetään vähintään teknikon tutkintoa sekä viiden vuoden kokemusta talonrakennus- tai kiinteistöalalta tai kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseen ja korjaamiseen erikoistuneissa tehtävissä. Kiinteistöalan koulutussäätiö (http://www.kiinko.fi) sekä muut tutkinnon suunnitteluun osallistuneet tahot pitävät rekisteriä pätevöityneistä kuntotarkastajista internet-kotisivuillaan.
Eero Tuovinen, LKV
- alan asiantuntija -